Roska on luksusta / Helsingin taidemuseo, HAMkulma

Näyttelyssä Roska on luksusta kaikilla näyttelyvierailla tuntui olevan jokin itse koettu tarina ”roskasta”. Taiteilija-dyykkarina kiitän kiinnostavista, polveilevista keskusteluista!

Roska on luksusta näyttelyssä kävi 7767 vierasta.

Näyttelyssä olleet tavarakokoelmat löytyvät  kuvattuina ja kirjattuina sivulta  Suomi-Finland 100  / Roska on luksusta. (Siniset tekstit ovat linkkejä).

 

– kuvaa klikkaamalla koko suurenee –

Näyttelyssä kuului usein spontaani huudahdus ”Miksi nämä esineet on heitetty roskiin? Monesti jäin pohtimaan sitä yhdessä näyttelyvieraiden kanssa.

Minulle esitettin monta kertaa kysymys näyttelyesineiden puhtaudesta. Suurin osa esineistä oli löydettäessä melko siistejä koska tavallisesti roskat vipataan pois muovipussissa. Minulle jäi pölyjen pyyhkiminen ja astioiden tiskaaminen. Joissakin kattiloissa ruoka oli palanut kunnolla pohjaan, mikä oli todennäköinen syy poisheittoon, sotkun siivoamisessa otin työvoiton, en laskenut työtunteja.

Ideani on päästä pois löytö- ja kierrätysesineisiin liitetystä tunkkaisuuden estetiikasta ja mielikuvista; halusin antaa poisheitetyille esineille arvon, joka niille kuuluukin: ne ovat kauniita, kiinnostavia ja niiden käyttöarvo ja rahallinen arvo on useimmiten korkeampi kuin niistä polttamalla saatu energiahyöty, jonka Vantaan energia on ilmoittanut olevan keskimäärin 3 kWh / 1 kg. Vantaan energian myy sekajätteistämme poltettua nk. roskasähköä, jonka hinta oli syksyllä 2018 luokkaa 6 snt / 1 kWh.

Jasmiiniriisiä 2,5 kg, soijarouhetta 300 g virheettömässä wokkipannussa ”Royal Line” ja käsin virkatut patalaput.

Muutamat näyttelyn esineet herättivät muita enemmän kiinnostusta: uudenveroinen haudutuskattila, 1960-luvun arkkitehtuurivalokuvat juuri valmistuneista lähiötaloista, Remington kirjoituskone, järeä lihamylly, valurautapata, kauppakirja 1930-luvulta… Vieraskirjaan tuli joitakin yhteydenottoja esineistä, joita olisi haluttu ostaa.

Näyttelystä nyysittiin viisi esinettä: kaksi sveitsiläislinkkaria, Niken selkäreppu, Sheaffer Prelude kuivamustekynä ja taskumatti. Sinisilmäisen vaiheen jälkeen esineitä alettiin kiinnittää alustaansa. Näyttelyyn ilmestyi ylimääräistä: yhteen asetelmaan oli laitettu eurokolikoita ja toiseen ruplia.

”Tapiola 9.7.2017. Koppelo pakastejäisenä sekajätteessä. Kolmen aterian hyvin maistuva kohokohta. 1200 g.”
Minulta udeltiin mikä löytöesineistä oli sinulle erityisin? Se oli tietenkin roskista löytynyt koppelo. Kommenttini löydöstä oli että valmistin koppelosta aterian ja rakensin kuvan jossa oli ikoni -aihe ja alennuksen kärsinyt pakastekoppelo. Koppelosta minulla on erityisen kaunis kokemus kun kohtasin linnun eräällä vaellusretkellä Lapissa. Olin lepäilemässä liikkumatta männyn juurella kun hätkähdyttävän suuri lintu tepasteli kosketusetäisyydelle. Miten kaunis lintu, sen puku loisti auringossa kuin kaunein koru!

Kollegani dyykkari-Teemu pyyhkii hikikarpaloita otsaltaan muistellessaan yhteistä dyykkiämme Kalliossa vappuna 2017: kahdessa tunnissa ja vartissa 24,6 kg kelvollista ruokaa pakkauksineen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

.

 

 

 

Mainokset